Ensimmäinen blogikirjoitus, täytyisikö aluksi esitellä itsensä?
Täällä kirjoittelee päälle parikymppinen turkulaistunut tyttö, jonka haaveissa on ollut jo pitkään oma shetlanninlammaskoiran pentu ja neljän päivän päästä haaveeni toteutuu: meidän kahden hengen talouteemme liittyy 8-viikkoinen narttupentu. Tähän mennessä (koira)hellyydenosoituksistani on saanut yksin nautiskella vanhempieni nykyään jo 10-vuotias shelttinarttu Sara.
Alkuvuodesta 2012 aloitin kasvattajan etsimisen. Kartoitin aluksi lähialueen kenneleitä mutta jouduin lopulta laajentamaan vähän reviiriäni, jotta mieleinen kasvattaja ja yhdistelmä löytyisi. Alunperin suunnitelmissa oli etsiä pentuetta, jonka luovutusaika olisi heinäkuussa, jolloin pitäisin myös lomani mutta suunnitelmat muuttuivat hieman ja paremmaksi ajankohdaksi valikoitui syksy tai talvi. Elokuun alkupuolella eksyin uudestaan erään mielenkiintoisen kasvattajan sivuille ja huomasin, että hän otti pentukyselyitä vastaan heinäkuun puolessa välissä syntyneestä pentueesta ja laitoin sähköpostia samantien menemään. Jo vajaan viikon päästä kävimme katsomassa viisiviikkoisia pentuja ja aloitimme kolmen viikon piinallisen (ainakin minun kohdallani!) odottamisen, jotta saisimme pennun kotiin.
Perjantaina meille kotiutuu aivan ihastuttava pieni shelttityttö, jonka olemme nimenneet Siruksi. Kuten kantajansa, myös nimi on pieni ja sievä.
Ylläoleva kuva on lainattu kasvattajan blogista hieman muokattuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti