Ihmettelin viime viikon maanantaina hölkkälenkillä kun pentu lähinnä roikkui hihnan jatkeena, eikä kirmannut tapansa mukaan vierelläni tai hieman edellä. Seuraavana päivänä töistä tullessani oven takana oli vastassa erittäin hellyydenkipeä pieni shetlantilainen, joka olisi jaksanut olla rapsuteltavana vaikka kuinka kauan. Kun pentu kiepsahti selälleen maahan köllimään, huomasin sen mahakarvoissa vähäsen verta ja kyllä - juoksut olivat alkaneet!
Eräs ilta viime viikolla kun kotiuduin töistä oli eteisen lattialla valkoista silppua ja juoksupöksyt. Kun menin olohuoneeseen, kökötti sohvan reunalla hieman syyllisen näköinen koira.. Miten noi koirat osaakin näyttää niin syyllisiltä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti