4. heinäkuuta 2013
19. kesäkuuta 2013
Matkailua
Nyt olemme jälleen Lahden seudulla Pohjanmaa-kierroksen jälkeen. Sirun osalta matka meni oikein kivasti kun ei annettu neidille ruokaa juuri ennen lähtöä ja annettiin sille vielä puolikas matkapahoinvointipilleri. Lyhyemmillä matkoilla Sirulla ei ole pahoinvointia, eikä tosiaan ensimmäisillä pidemmillä automatkoillakaan ollut mutta jostain syystä oksentelu automatkan aikana alkoi noin vuodenvaihteen tienoilla. Toivotaan, että tämä olisi vain ohimenevä vaihe.
Mummoloissa Siru ja vanhempieni koira Sara saivat kirmailla vapaana ja nauttia näteistä ilmoista. Sirukin hyppäsi epähuomiossa järveen kun tasapainoiltuaan ensin hetken aikaa rantakiven päällä. Sen jälkeen paineltiin kamalaa vauhtia nurmikolla ja yritettiin saada pahin järkytys laantumaan. :)
Pahoittelen kuvien suurta kokoa!
Mummoloissa Siru ja vanhempieni koira Sara saivat kirmailla vapaana ja nauttia näteistä ilmoista. Sirukin hyppäsi epähuomiossa järveen kun tasapainoiltuaan ensin hetken aikaa rantakiven päällä. Sen jälkeen paineltiin kamalaa vauhtia nurmikolla ja yritettiin saada pahin järkytys laantumaan. :)
Pahoittelen kuvien suurta kokoa!
10. kesäkuuta 2013
Viime aikojen kuulumisia
Meidän elämässä ei ole tapahtunut viime aikoina juuri mitään kummallista. Juoksut jatkuvat edelleen mutta nyt alkaa vähitellen näyttää siltä, että juoksut alkavat olla lopuillaan. Ollaan viime aikoina vähän edistytty juoksulenkkien suhteen ja Siru menee jo aika nätisti hihnassa koko matkan ajan.
Ilmoitin meidät elokuun lopulla alkavaan rally-tokon alo-avo-kurssille. Suunnitelmissa olisi mahdollisesti myös agilityn alkeiskurssi, mikäli se vain sopii aikatauluun.
Noista ylemmistä kuvista vähän.. Sirun yks "lempparileluista" tuntuu olevan tyhjä vessapaperin hylsy. Tyhjä hylsy on kiva napata suuhun niin, että hylsy on yläleuan ympärillä. Oon niin monet kerrat saanut nauraa tuolle tötterönokalle! :D
Tämän viikon loppupuolella lähdetään vanhempieni ja molempien koirien kanssa ajamaan kohti Pohjanmaata ja mummoloita. Pidetään peukkuja, että Sirun ensimmäinen pidempi matka menee kivasti!
Ilmoitin meidät elokuun lopulla alkavaan rally-tokon alo-avo-kurssille. Suunnitelmissa olisi mahdollisesti myös agilityn alkeiskurssi, mikäli se vain sopii aikatauluun.
Noista ylemmistä kuvista vähän.. Sirun yks "lempparileluista" tuntuu olevan tyhjä vessapaperin hylsy. Tyhjä hylsy on kiva napata suuhun niin, että hylsy on yläleuan ympärillä. Oon niin monet kerrat saanut nauraa tuolle tötterönokalle! :D
Tämän viikon loppupuolella lähdetään vanhempieni ja molempien koirien kanssa ajamaan kohti Pohjanmaata ja mummoloita. Pidetään peukkuja, että Sirun ensimmäinen pidempi matka menee kivasti!
28. toukokuuta 2013
Se juoksee!
Ihmettelin viime viikon maanantaina hölkkälenkillä kun pentu lähinnä roikkui hihnan jatkeena, eikä kirmannut tapansa mukaan vierelläni tai hieman edellä. Seuraavana päivänä töistä tullessani oven takana oli vastassa erittäin hellyydenkipeä pieni shetlantilainen, joka olisi jaksanut olla rapsuteltavana vaikka kuinka kauan. Kun pentu kiepsahti selälleen maahan köllimään, huomasin sen mahakarvoissa vähäsen verta ja kyllä - juoksut olivat alkaneet!
Eräs ilta viime viikolla kun kotiuduin töistä oli eteisen lattialla valkoista silppua ja juoksupöksyt. Kun menin olohuoneeseen, kökötti sohvan reunalla hieman syyllisen näköinen koira.. Miten noi koirat osaakin näyttää niin syyllisiltä?
Eräs ilta viime viikolla kun kotiuduin töistä oli eteisen lattialla valkoista silppua ja juoksupöksyt. Kun menin olohuoneeseen, kökötti sohvan reunalla hieman syyllisen näköinen koira.. Miten noi koirat osaakin näyttää niin syyllisiltä?
15. toukokuuta 2013
13. toukokuuta 2013
Mätsärikuvia ja muuta
Oltiin Sirun kanssa Turun kaivokentällä järjestetyssä match showssa noin viikkoa ennen erkkaria ja Ronja räpsi meistä muutaman kuvan kun oltiin kehässä pyörähtämässä. Alla vähän kuva-aineistoa aiheesta:
Pähkäilin ennen mätsäriin lähtöä vaatetusta ja päädyin lopulta vetämään lämpimät ulkoilutamineet päälle vaikka mieli olisi tehnyt lähteä farkuissa. Vuoroamme odotellessani olin kuitenkin erittäin tyytyväinen vaatevalintaani, sillä ei ainakaan tullut liian kylmä!
Sain Ronjalta myös muutaman otoksen erkkarista kehän jälkeen kun lällyttelin Sirua sylissä.
Ollaan muuten alettu treenaamaan hölkkäämistä niin, että Siru hölköttelisi nätisti vierellä hihna löysällä. Tuloksena on noin puolet matkasta nätisti rinnalla juoksemista ja loput säheltämistä, kuten yhtäkkistä superturbovaihdetta tai äkkipysähdyksiä kun neiti löytää kivan kepin tai hajun.. Ehkä se tästä ajan kanssa alkaa luonnistua kun puolet matkasta menee jo hyvin! :D
Kiitokset kuvista Ronjalle!
Pähkäilin ennen mätsäriin lähtöä vaatetusta ja päädyin lopulta vetämään lämpimät ulkoilutamineet päälle vaikka mieli olisi tehnyt lähteä farkuissa. Vuoroamme odotellessani olin kuitenkin erittäin tyytyväinen vaatevalintaani, sillä ei ainakaan tullut liian kylmä!
Sain Ronjalta myös muutaman otoksen erkkarista kehän jälkeen kun lällyttelin Sirua sylissä.
Ollaan muuten alettu treenaamaan hölkkäämistä niin, että Siru hölköttelisi nätisti vierellä hihna löysällä. Tuloksena on noin puolet matkasta nätisti rinnalla juoksemista ja loput säheltämistä, kuten yhtäkkistä superturbovaihdetta tai äkkipysähdyksiä kun neiti löytää kivan kepin tai hajun.. Ehkä se tästä ajan kanssa alkaa luonnistua kun puolet matkasta menee jo hyvin! :D
Kiitokset kuvista Ronjalle!
12. toukokuuta 2013
Onnea Sara 11v!
Siru halusi omistaa tänä päivänä omasta blogistaan tilaa isotädilleen Saralle, joka täyttää tänään kunnioitettavat 11 vuotta.
Sara tuli vanhemmilleni vuoden 2002 heinäkuussa. Pieni pentu matkusti puolen tunnin kotiinhakumatkansa matalareunaisessa punaisessa pyykkiastiassa.
2009 Saralta leikattiin rinnasta isohko rasvapatti. Eläinlääkäri ei suositellut kauluria käytettäväksi sen hankaluuden takia vaan ehdotti, että Saralle puettaisiin joku vanha t-paita haavan suojaksi. Meillä kulkikin jonkun aikaa iloinen sheltti keltaisessa Paul Frank -paidassaan.
Sara eli tyytyväisenä kymmenen vuotta meidän perheen ainoana koirana, kunnes eräänä päivänä hänen kauhukseen "pikkumamin" mukana tupsahti tällainen otus:
Paljon onnea Sara-muru! Olet meille kaikille rakas - myös Sirulle. ♥
Sara tuli vanhemmilleni vuoden 2002 heinäkuussa. Pieni pentu matkusti puolen tunnin kotiinhakumatkansa matalareunaisessa punaisessa pyykkiastiassa.
 |
| 07/2002 |
 |
| 07/2002 |
 |
| 07/2002 |
 |
| 07/2002 |
 |
| 09/2002 |
 |
| 2003 |
 |
| 2004 |
 | |
| 2005 |
 |
| 2005 |
 | |
| 2005 |
 |
| 2005 |
 |
| 2007 |
 |
| 2008 |
 |
| 2008 |
 |
| 2009 |
2009 Saralta leikattiin rinnasta isohko rasvapatti. Eläinlääkäri ei suositellut kauluria käytettäväksi sen hankaluuden takia vaan ehdotti, että Saralle puettaisiin joku vanha t-paita haavan suojaksi. Meillä kulkikin jonkun aikaa iloinen sheltti keltaisessa Paul Frank -paidassaan.
 |
| 2010 |
 |
| 2011 |
 |
| 2012 |
 |
| 2012 |
Sara eli tyytyväisenä kymmenen vuotta meidän perheen ainoana koirana, kunnes eräänä päivänä hänen kauhukseen "pikkumamin" mukana tupsahti tällainen otus:
 |
| "Siis MIKÄ toi on?" |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)